Siistejä juttuja

Siistiä on se, että ei "tarvinnu" mennä töihin tällaisenä päivänä. Auringonotto on siistiä, ja ehtii kelaa kaikkia siistejä juttuja. Sellasia tärkeitä juttuja, kuten mitkä kengät ostan seuraavaks.

Nää ostin viimeks:



Seuraavaks ehkä nää, jotka jaloissa olisin vaatimattomat 181cm:




Meillä on Mikon kanssa skabaa siitä kumpi on ruskettuneempi. Tällä hetkellä se johtaa aika 6-2 (ei sentään 6-0), koska on puoliks ulkoduunissa sillä välin kun mä toimistorottailen Arkadiankadulla. Voisin pyytää siirtoa "ulkotoimistoon" kännykän ja läppärin kera.. Vaikka Narinkkatori olis ehkä aika ahdistava duuniympäristö, kun se on täynnä hulluja feissareita, aggressiivia lokkeja ja ahdistelevia kerjäläisiä. Eilen joku buddhalaismunkki tuli kertomaan terveisiä luostarista, ja yritti tyrkyttää meille kuivahedelmiä. Jäin miettimään, et onko olemassa mitään luostaria nais-buddhisteille, ja jos on, niin minkä takia niitä feminiinejä oransseja hahmoja ei näe ikinä missään..?

Googletin female buddhist monk. Kaljuista naisita tulee aina skidit rekkis-vibat. Lisäks tosta on aika vaikeaa sanoa, et kumpaa sukupuolta se edustaa. Mystery solved.



i know they exist.. i've seen pictures of them.



Tää on kans aika siisti juttu:

Broken Fingaz -Graffiti Stop Motion from Broken Fingaz on Vimeo.

you're an exception to the rule / you're a bonafide rarity

I've been reading Burnt Shadows by Kamila Shamsie for some time now, and i came across a quote that brought a smile to my face:

"I like being with you. I would like to continue being with you. I almost put that aside myself in fear of a possible tomorrow, but if these days teach us anything it's that all we can do in preparation for tomorrow is nothing. So let's talk about today."

Couldn't have said it better myself. Kind of sums up my situation amoureuse atm. Or whatever situation i'm in.

Personally i've been so wrapped inside my own self-defence mechanisms for the whole of 2010 so far. Never thought i could be so bruised, all black and blue. But enough with moping already. I'm definately not morose by nature so a little optimism just makes it easier for me to breathe.

Oh.. and when it comes to us.. where i first thought the distance would make things easier for me, parting seems to get more and more difficult every time. It must be a good sign, right?

mun päivät ei oo luetut

Käsittämätöntä, että tänään on kesäpäivänseisaus. Tai siis, voiko joku oikeasti väittää, että päivät alkaa nyt lyhentyä? Suomen kesä, lyhyt mutta vähäluminen...

Parasta kesäfiilistä vähään aikaan tarjos ehkä viime viikonloppu Tampereella. Tai no: perjantaina pilvistä, lauantaina SUMUISTA (sisällä ja ulkona), mutta sunnuntai hemmotteli aurinkoisella hetkillä parvekkeella. Oon yllättänyt itseni fiilaamalla Tamperetta ja ajatusta siitä, että opiskelupaikka siellä natsaisi. Se oli alunperin hätäinen Plan C, että jos ei nyt minnekään muualle niin sinne sitten ehkä. Mutta pakko tunnustaa, että oon alkanut oikeasti jännittää tuloksia. Syystä tai toisesta (;

Vielä pari viikkoa epätietoisuudessa elämistä ja sit voin alkaa suunnittelemaan mun lähitulevaisuutta. Tällä hetkellä oon tyytyväinen siitä, että duunia Amexilla riittää vielä ainakin puoli vuotta YT-neuvotteluista huolimatta. Oli aika tuskaista löytää itseni tilanteesta, missä en voinut varmaksi sanoa olenko syksyllä työntekijä, opiskelija vai työtön ja ilman opiskelupaikkaa.

Sormet ristiin, happy-go-lucky has always worked so far.

Fiilistely sille, että mulla on nyt Ilosaari- ja Flow -liput inna de pocket:

Big Boi - Shutterbugg by HighestCulture

Time is money, money is time so i keep 7 o'clock in the bank and gain interest in the hour of god

Kesä ei ole oikein vielä päässyt alkamaan. Tai siis toki, kesäähän nyt eletään, mutta oma kesäfiilis on jäänyt jonnekin pitkien työvuorojen ja viileiden kelien jalkoihin. En ole edes löytänyt tämän kesän ehdotonta suosikkibiisiänikään vielä, johtuen luultavasti siitä, etten ole jaksanut oikeastaan kuunnella muuta kuin Saul Williamsia ja Jaakkoa & Jayta:







Tutustuin vasta pari viikkoa sitten Saul Williamsin ensimmäisiin levyihin ja pakko myöntää että self-titled ja Amethyst Rock Star hakkaa liioista NIN-viboista kärsineen Niggy Tardustin mennen tullen. Kun kuuntelee noita levyjä rauhassa kuulokkeilla, uppoaa aika syvälle aika psyykkaavaan aika kompleksiseen aika mielettömään aika vieraaseen mielenmaisemaan.

Jaakko & Jayhan nyt menettää 99% energiastaan levyltä kuunneltuna, joten youtube-linkkaus on vain lämmin suositus menemään tyyppien keikalle asap.

-Laura