sunnuntai 23. toukokuuta 2010

I'm only here to make my peace with you

J haluaa jakaa myös oman visionsa hautajaisbiisistä. Kyseinen biisi on kummallinen sekoitus glitchiä ja progressive alternativea. Alkuperäinen Coheed and Cambrian kyhäelmä ei itsessään paljoakaan lämmitä ja lyriikatkin ovat bändille tyypillistä käsittämätöntä epänarratiivista psykedeliaa (ihan kuin lauluntekijä olisi luovuudentuskissaan avannut jonkun kirjan sivulta X ja kopioinut lukemansa biisiin), mutta myönnettäköön, että harva biisi on pitkään aikaan antanut mulle samanlaista fiilistä. Ihana ilmava avaruustausta ja ihanan tunteellinen vokaaliträkki, jossa on kauniit stemmat. Kyseisen fanipohjalta tehdyn videon hypnoottinen valoshow vaan lisää vaikutelmaa! Tää on just sellanen biisi, jota fiilistelee ja looppaa uudestaan ja uudestaan, jos on tullu vedettyä vähän muutakin kuin pulkkaa.. On ollut vaikea keksiä tälle biisille mitään muuta funktiota, kun kaikessa tunteellisuudessaan olis kiusallista kuunnella tätä muiden seurassa vaikka jossain terassilla. Mutta nyt on löydetty tällekin biisille paikkansa: se soitetaan mun hautajaisissa (mieluiten livenä)*

so here goes:




* Allekirjoittanut huomauttaa mahdollisesta veto-oikeudesta

lauantai 22. toukokuuta 2010

Exit songs

Passiivisen bloggaajan tunnistaa siitä, että a) jokainen kirjoitus alkaa maininnalla siitä, miten edellisestä päivityksestä on kulunut liikaa aikaa ja b) sisäänkirjautuminen Bloggeriin vie 10 minuuttia, koska on jo unohtanut salasanansa.

Anyhow, jotta tämäkin helteisen toukokuun osalta tallentuisi jotain bittiavaruuteen, ajattelin linkittää jälkipolville tiedoksi kaksi biisiä, jotka pitää* soittaa hautajaisissani. (*Omaan tietysti loputtoman määrän veto-oikeuksia, mikäli mieleni muuttuu.) Eilen lämpöisellä terassilla kävin ystäväni kanssa perinteistä, High Fidelity- väritteistä keskustelua omien hautajaistemme soittolistoista. Ystäväni ykkösbiisi oli How to Disappear Completely, joka on toki hieno kappale ja varsin ymmärrettävä valinta, mutta omiin juhliini haluaisin ehkä jotain vähemmän melankolista.

Viime kesän The Flaming Lips- keikasta lähtien tämä biisi on ollut melko vahva hautajaismusiikkikandidaatti. To make the most of it, kelpuuttaisin myös bändin lavashown, lasereineen ja jätti-ilmapalloineen juhlieni ohjelmaan.



Toinen kappale aiheutti tänään enemmän päänvaivaa, mahdollisia ehdokkaita oli Four Tetin Angel Echoesista GY!BE:n Antennas to Heaveniin, Wax Tailorin Que Serasta Mount Kimbien Maybesiin, Zero 7:sta, The Cinematic Orchestrasta, Radioheadista, Arcade Firesta, Blockheadista, DJ Shadowsta, Massive Attackista, Mogwaista tai muista miljoonista soveliaista hautajaisbändeistä puhumattakaan. Mutta koska olen jo myöhässä yliopistolta ja nälkäinen, en jaksa pohtia enää kauempaa ja laitan tämän. Onhan Bonobon remix Husky Rescuen New Light of Tomorrowsta kuitenkin yksi kauneimmista kappaleista ikinä.




Tätä kirjoittaessani myös A kertoi oman hautajaisbiisinsä, mutta vastaukseen sisältyi myös toteamus, että jos tosissaan miettii niin melkeen aina jotenki vitun korneja kaikki mitä tulee mieleen.


-Laura