perjantai 23. syyskuuta 2011
torstai 18. elokuuta 2011
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Ending of an era
You can get addicted to a certain kind of sadness
like resignation to the end
always the end
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
All of life is a foreign country
While cleaning my hard drive I stumbled into a old text-file titled 'Jack Kerouac'. As my academic writer's block prolongs and deadlines are getting intimidatingly closer and closer, reading this gave a blissful five minutes of distraction. (I'd say 'inspiration' but that's a lie - even Kerouac wouldn't get inspired to write an essay about the sociology of violence when it's +30 degrees outside and the sun is shining.) Anyway, I think my high-school crush sent me this years ago and it still has some valid points. Enjoi.
1. Scribbled secret notebooks, and wild typewritten pages, for your own joy
2. Submissive to everything, open, listening
3. Try never get drunk outside your own house
4. Be in love with your life
5. Something that you feel will find its own form
6. Be crazy dumbsaint of the mind
7. Blow as deep as you want to blow
8. Write what you want bottomless from bottom of the mind
9. The unspeakable visions of the individual
10. No time for poetry but exactly what is
11. Visionary tics shivering in the chest
12. In tranced fixation dreaming upon object before you
13. Remove literary, grammatical and syntactical inhibition
14. Like Proust be an old teahead of time
15. Telling the true story of the world in interior monolog
16. The jewel center of interest is the eye within the eye
17. Write in recollection and amazement for yourself
18. Work from pithy middle eye out, swimming in language sea
19. Accept loss forever
20. Believe in the holy contour of life
21. Struggle to sketch the flow that already exists intact in mind
22. Don’t think of words when you stop but to see picture better
23. Keep track of every day the date emblazoned in your morning
24. No fear or shame in the dignity of your experience, language and knowledge
25. Write for the world to read and see your exact pictures of it
26. Bookmovie is the movie in words, the visual American form
27. In praise of Character in the Bleak inhuman Loneliness
28. Composing wild, undisciplined, pure, coming in from under, crazier the better
29. You’re a Genius all the time
30. Writer-Director of Earthly movies Sponsored & Angeled in Heaven
PS. Talking about the beat-generation, here's a movie recommendation:
1. Scribbled secret notebooks, and wild typewritten pages, for your own joy
2. Submissive to everything, open, listening
3. Try never get drunk outside your own house
4. Be in love with your life
5. Something that you feel will find its own form
6. Be crazy dumbsaint of the mind
7. Blow as deep as you want to blow
8. Write what you want bottomless from bottom of the mind
9. The unspeakable visions of the individual
10. No time for poetry but exactly what is
11. Visionary tics shivering in the chest
12. In tranced fixation dreaming upon object before you
13. Remove literary, grammatical and syntactical inhibition
14. Like Proust be an old teahead of time
15. Telling the true story of the world in interior monolog
16. The jewel center of interest is the eye within the eye
17. Write in recollection and amazement for yourself
18. Work from pithy middle eye out, swimming in language sea
19. Accept loss forever
20. Believe in the holy contour of life
21. Struggle to sketch the flow that already exists intact in mind
22. Don’t think of words when you stop but to see picture better
23. Keep track of every day the date emblazoned in your morning
24. No fear or shame in the dignity of your experience, language and knowledge
25. Write for the world to read and see your exact pictures of it
26. Bookmovie is the movie in words, the visual American form
27. In praise of Character in the Bleak inhuman Loneliness
28. Composing wild, undisciplined, pure, coming in from under, crazier the better
29. You’re a Genius all the time
30. Writer-Director of Earthly movies Sponsored & Angeled in Heaven
PS. Talking about the beat-generation, here's a movie recommendation:
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
maanantai 23. toukokuuta 2011
Nocow "Moonlight Flit"
Stumbled across this Burial-esque lo-fi track recently. Love at first listen.
Moonlight Flit by Nocow
Burst Apart
J:n postattua jo TV on the Radiota, uskallan minäkin linkata indie-rokkia. Rehellisesti sanoen en jaksa enää useinkaan innostua uusista ja hypetetyistä bändeistä, mutta joskus tulee vastaan tapauksia, joiden kohdalla hype tuntuu olevan ansaittua. Lievät Editors / The National - vibat sikseen, The Antlers kuulostaa tässä maanantai-illan koomassa ihan ässältä.
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
space age psychedelia
I've been pondering about updating our banner, and here's a little something that really caught my eye:
It's actually a screenshot from a music video that Flying Lotus is making for some other artist. Still waiting on L's reaction to it.. but personally I think it's AWESOME. I'm not planning to simply copypaste it here, but once I get to install Photoshop on my iMac I'll probably start playing around with the idea.
It's actually a screenshot from a music video that Flying Lotus is making for some other artist. Still waiting on L's reaction to it.. but personally I think it's AWESOME. I'm not planning to simply copypaste it here, but once I get to install Photoshop on my iMac I'll probably start playing around with the idea.
torstai 12. toukokuuta 2011
also hawt
L hoi, on täällä napapiirin paremmallakin puolella päästy nauttimaan lämmöstä! Olen parvekelukemisieni (/parvekelöhöilemisieni) ansiosta onnistunut hankkimaan jo esittelykelpoisen päivettyneet koivet ja naamaan niin monta pisamaa, että likinäköisempi voisi luulla sitä rusketukseksi.
Nevertheless, siellä päin planeettaa on kuitenkin edelleen paremmat keikat. Aiotaan S:n kanssa ryhtyä laittomuuksiin ja hämärähommiin, että saadaan massit kasaan lentolippuihin. Tarkoituksena päästä fiilistelemään elektronisen musiikin puolijumalaa, eli tätä miestä:
Nevertheless, siellä päin planeettaa on kuitenkin edelleen paremmat keikat. Aiotaan S:n kanssa ryhtyä laittomuuksiin ja hämärähommiin, että saadaan massit kasaan lentolippuihin. Tarkoituksena päästä fiilistelemään elektronisen musiikin puolijumalaa, eli tätä miestä:
Hawt
Berliini on kuuma. Siis aivan kirjaimellisesti, kelit tällä viikolla ovat olleet kevyesti hellelukemissa ja kun Suomessa tähän aikaan vuodesta on tottunut vielä väistelemään viimeisiä, harmaanruskeina sulavia lumikasoja, on vaikea ymmärtää, että täällä ulos voi tosiaan lähteä jo aamulla pelkällä t-paidalla. Itsepintaisesti tosin vedän aina sen takin niskaan ja viimeistään 100 metrin matkan jälkeen metropysäkillä kiroan taas ylipukeutumistani.
Helle pehmentää aivoja ja tekee opiskeluista tukalaa - varsinkin kun ne tenttikirjat ovat siinä ainossa kirjastossa, josta kirjoja ei voi lainata ulos. ("Lainata ulos." Anglismi? Saksismi? who gare's.) Asteikolla 1-10 on vähintään yhdeksän verran hajottavaa katsella kirjaston ikkunasta kun muut onnelliset makaa auringossa. Tänään skippasin kunnianhimoisesti suunnitellut neljän tunnin lukusessiot ja tulin kotiin vain chillatakseni hetken puistossa ja välttyäkseni syömästä yliopiston ruokalassa. (Suomi muuten voittaa Saksan kuusi nolla mitä tulee yliopistoruokiin. Suomessa raahauduin yliopistolle usein vain pelkästään syömään, täällä ruokalistalla on useimmiten ruokahalua herättämätöntä tunnistamatonta mössöä. Olen useammin kuin kerran syönyt jotain jonka sisällöstä en ankaran pureskelunkaan jälkeen ottanut selvää.)
Anyhow, tänään enää yksi seminaari ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän ansaittu viikonloppu voi alkaa. Fiilis on hyvä, stimmunki iisi. Peace!
Loppuun lämpölukemiin sopiva leffasuositus:
Helle pehmentää aivoja ja tekee opiskeluista tukalaa - varsinkin kun ne tenttikirjat ovat siinä ainossa kirjastossa, josta kirjoja ei voi lainata ulos. ("Lainata ulos." Anglismi? Saksismi? who gare's.) Asteikolla 1-10 on vähintään yhdeksän verran hajottavaa katsella kirjaston ikkunasta kun muut onnelliset makaa auringossa. Tänään skippasin kunnianhimoisesti suunnitellut neljän tunnin lukusessiot ja tulin kotiin vain chillatakseni hetken puistossa ja välttyäkseni syömästä yliopiston ruokalassa. (Suomi muuten voittaa Saksan kuusi nolla mitä tulee yliopistoruokiin. Suomessa raahauduin yliopistolle usein vain pelkästään syömään, täällä ruokalistalla on useimmiten ruokahalua herättämätöntä tunnistamatonta mössöä. Olen useammin kuin kerran syönyt jotain jonka sisällöstä en ankaran pureskelunkaan jälkeen ottanut selvää.)
Anyhow, tänään enää yksi seminaari ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän ansaittu viikonloppu voi alkaa. Fiilis on hyvä, stimmunki iisi. Peace!
Loppuun lämpölukemiin sopiva leffasuositus:
lauantai 7. toukokuuta 2011
Ilmaista mainontaa:
After last night's party I'm pretty damn sure Young Montana? is going to be big. Huge. His tunes are fresh and despite a half-empty Horst Kreuzberg the night was the dopest. Apparently I left my ability to write words somewhere in the party too, let these tunes speak for themselves:
That's all! Listen the complete album here.
That's all! Listen the complete album here.
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
BLAO
Viime päivityksen avautumisen jälkeen tunnen tarvetta keskittyä hieman triviaaleimpiin asioihin ja linkittää tämän biisin. Sitten Fintelligensin Kellareiden kasvateiden en ole nähnyt yhtä intensiivistä käsien heiluttamista, mikä on sääli! Odotan kuumeisesti päivää kun viuhtominen tulee takaisin muotiin. Siitä huolimatta tai juuri sen takia tämä video on daaaaank.
maanantai 2. toukokuuta 2011
Who are you calling an indie fag?
L on jo vuosia hehkuttanut TV On The Radiota, ja itsekin aloin tän musavideon myötä ymmärtämään hyvän päälle. En vaan aikasemmin ollut viitsinyt/tajunnut ottaa bändistä selvää sen enempää, kun olin odottanut sen olevan tyypillinen yet another indie band.
Asiaan saattaa vaikuttaa se, että taidelukion alkuvaiheen lähes fanaattinen indievaihe oli kohdannut kyllästymispisteensä, ja jäähdyttänyt kiinnostuksen indietä kohtaan (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).
Nyt ympyrä on kuitenkin sulkeutumassa - with the inspiration and encouragement of a selected few I find myself embracing my inner indie fag.
http://dl.dropbox.com/u/12856437/Things%20Fall%20Apart%20%28ft.%20Panda%20Bear%29.mp3
En näytä saavan tota suoralinkkiä toimimaan, eikä kärsivällisyys nyt riitä sen syväanalyysiin, mutta kyseessä on kuitenkin Zomby - Things Fall Apart (feat. Panda Bear)
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Passive agressive notes
I've always found it relatively easy to trust people.
The thought of someone deliberately fucking me over has seemed so unlikely that for a few blissful years I actually believed that I, unlike every other person in the world, am somehow uniquely immune to such banal bullshit. That I would have a built-in radar that alarms me if a person not worth trusting gets too close. That my crowd, the exclusive group I care about would be the exception to the rule that people, indeed, lie.
Ha ha, what was I thinking. A healthy dose of realism would've been good preemptive damage control.
Now I'm balancing between naïvely hoping for the best and chronically preparing for the worst. Taking my pick between two evils.
The thought of someone deliberately fucking me over has seemed so unlikely that for a few blissful years I actually believed that I, unlike every other person in the world, am somehow uniquely immune to such banal bullshit. That I would have a built-in radar that alarms me if a person not worth trusting gets too close. That my crowd, the exclusive group I care about would be the exception to the rule that people, indeed, lie.
Ha ha, what was I thinking. A healthy dose of realism would've been good preemptive damage control.
Now I'm balancing between naïvely hoping for the best and chronically preparing for the worst. Taking my pick between two evils.
perjantai 29. huhtikuuta 2011
Imsomniac Olympics
Why is it that every time I'm under pressure or feeling uneasy I just simply stop sleeping? It begins with restless nights filled with bizarre and ominous dreams, and before I know it, I spend night after night awake for the most part.
It does wonders to your brains, really. During daytime you're experiencing everything from a strangely soothing distance. Everything is a copy of a copy of a copy - Messy apartment? I feel like everything is in its right place. Struggling with motivational problems when it comes to your academic career? Oh well, what's another year..
In the back of my head I know I'm going to have to deal with this sooner or later, but in this moment it's just me, Miles Davis and my noisy upstairs neighbor.
torstai 21. huhtikuuta 2011
Mitä kivaa siinä on jos ei voi etukäteen hypettää?
Last.fm on loistava keksintö. Harva nettisivusto onnistuu olemaan niin monipuolinen ja yksinkertainen samaan aikaan. Harva asia antaa pienelle musiikkinörtille samanlaista iloa kuin toisten musanörttien maun evoluution seuraaminen, ja mikä parasta, oman musiikkimaun ihailu. Ai että mä kuuntelen hyvää musaa! Meillä on L:n kanssa ollu profiilit siellä samojen puolinolojen nimimerkkien alla jo 17-vuotiaasta asti.. hence the ylikorostunut ug-räppiedustus mun charteissa.
Spotifyssakin on puolensa, mutta mä pelästyin äsken taas ihan helvetisti, kun Pitbull-mainos alko yhtäkkiä huutaa kesken mun rauhallisen Matthew Dear -fiilistelyn. Vastustan kaikesta periaatteessa ilmaisesta maksamista, mikä ilmeisesti antaa Spotifyn jengin mielestä syyn mun kiusaamiseen toinen toistaan infernaalisemmilla mainosrenkutuksilla.
Opiskelun ja sosiaalisten kontaktien välttelyn ohessa oon nyt aamupäivällä tarkistanut tulevaa Flown line-uppia, ja saanut mm. selville oman sopivuuteni (onks se oikea sana? Oon puhunu Last.fm-jargonia niin pitkään etten edes tiedä) kyseisen tapahtuman kanssa. Se on 75% - ei ihan super compatibility, mutta siitä on hyvä jatkaa.
http://www.last.fm/festival/1760212+Flow+Festival
Tulevista esiintyjistä mun sydäntä lämmittää eniten:
Ja niin edelleen. En ole vielä ihan varma miten mun pitäisi suhtautua tähän:
Toisaalta odotan mielenkiinnolla ton megalomaanikon showta, mutta toisaalta takaraivossa kummittelee ajatus siitä, että jos lähdetään tähän suuntaan niin ensi vuonna Flowhun kiinnitetään joku Prodigy. En halua kuulostaa nyt miltään pikkumaiselta hipsteriurpolta, mut... naaahmeean?
Spotifyssakin on puolensa, mutta mä pelästyin äsken taas ihan helvetisti, kun Pitbull-mainos alko yhtäkkiä huutaa kesken mun rauhallisen Matthew Dear -fiilistelyn. Vastustan kaikesta periaatteessa ilmaisesta maksamista, mikä ilmeisesti antaa Spotifyn jengin mielestä syyn mun kiusaamiseen toinen toistaan infernaalisemmilla mainosrenkutuksilla.
Opiskelun ja sosiaalisten kontaktien välttelyn ohessa oon nyt aamupäivällä tarkistanut tulevaa Flown line-uppia, ja saanut mm. selville oman sopivuuteni (onks se oikea sana? Oon puhunu Last.fm-jargonia niin pitkään etten edes tiedä) kyseisen tapahtuman kanssa. Se on 75% - ei ihan super compatibility, mutta siitä on hyvä jatkaa.
http://www.last.fm/festival/1760212+Flow+Festival
Tulevista esiintyjistä mun sydäntä lämmittää eniten:
Ja niin edelleen. En ole vielä ihan varma miten mun pitäisi suhtautua tähän:
Toisaalta odotan mielenkiinnolla ton megalomaanikon showta, mutta toisaalta takaraivossa kummittelee ajatus siitä, että jos lähdetään tähän suuntaan niin ensi vuonna Flowhun kiinnitetään joku Prodigy. En halua kuulostaa nyt miltään pikkumaiselta hipsteriurpolta, mut... naaahmeean?
tiistai 19. huhtikuuta 2011
maanantai 18. huhtikuuta 2011
lauantai 16. huhtikuuta 2011
torstai 14. huhtikuuta 2011
Bring out the glass table
Kahdeksantuntisen yliopistopäivän päätteeksi, tuijottaessani ikkunasta harmaata ja sateista Berliiniä täpötäydessä metrovaunussa, annoin jo ylihypetetyksi taustamusiikiksi tuominneelleni The Weekndille vielä yhden mahdollisuuden ja onneksi annoin. Albumin nimikkoraidan House of Balloonsin kääntöpuoli Glass Table Girls on nihilististä, enemmän tai vähemmän narratiivista koksutilitystä parhaimmillaan:
Kuunnelkaa, ladatkaa.
Kuunnelkaa, ladatkaa.
keskiviikko 13. huhtikuuta 2011
maanantai 11. huhtikuuta 2011
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
my life be like:
Vaikka valehtelisin, jos väittäisin avanneeni tänään tilastokirjoja ollenkaan. Eilisen Big Popin jälkeen tuntuu vieläkin olevan piuhat ristissä ja mun aivot tarvitsee välipäivän tai pari. Tuli tanssittua nii hurjasti, että meinasin tippua lavalta ja ihan väärissä kengissä, mistä varpaat vihoittelee vieläkin. Mut oli se sen arvoista!
Skrillex-Hey Sexy Lady by EKIM1406
Tampereella on kyl niin paljon ihan mahtavia tyyppejä ja hieno meininki! Pitäis antaa useammin tilaisuus Tre-viikonlopulle. Eikä tullu edes krapulaa, vaikka koko päivän kuumottelin sitä ja tein vain yhden ekskursion ulkomaailmaan.
This is what weekends are for!
Huomenna taas ikävä pudotus arkeen, kun aamu alkaa harjoitustentilla, etenee artikkelikokoelman pänttäämiseen ja päättyy, yllätys yllätys, neljän tunnin tilastomatematiikka-rypistykseen.
Mutta se on vasta huomenna. Sitä odotellessa.. Kävin pitkästä aikaa läpi Chase&Status -tuotantoa tulevaa keikkaa silmällä pitäen, ja löysin tällasen badass motherfucker anthemin:
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Sugarhigh:n päivitystahti on aivan mahdoton, taputtelen täällä tyytyväisenä itseäni olalle ja lähetän Jannikallekin kaukoläpsyt Suomeen, blogikooma alkaa vihdoin hellittää!
Pitääkseni tahdin yllä ajattelin ilmoittaa, ettei minulla ole teille mitään sanottavaa. Ihmettelen aina ihmisiä, joilla riittää päivästä (ja vuodesta!) toiseen niin paljon asiaa, että heidän on aivan pakko jakaa kaikki aatoksensa kanssaihmisten kanssa. Kertokaa minulle, miten se on mahdollista?
Minun ajatukseni tänään kiersivät "ei ole tarpeeksi rahaa, mutta teenpä sellaisen opintosuunnitelman ensi lukukaudelle, ettei rahattomuus haittaa koska ei ole yksinkertaisesti aikaa syödä, uimassa käydessäni voin heeelposti matkustaa pummilla koska omaan pettämättömän kyvyn tunnistaa siviilipukuiset lipuntarkastajat ennenkuin he astuvat junaan (myönnettäköön että rohkeus petti ja ostin paluumatkalle lipun, koska 1.40 euroa on kelpo hinta 15 minuutin mielenrauhasta), kaupungilla kuuntelin Hurricanen neljä kertaa repeatilla ja mietin, etten voi ikinä luottaa ihmiseen, joka ei muka pidä Bob Dylanista, miten ruoka voi olla niin halpaa Aldissa? Aldin ruoka maistui kehitysmaiden riistolta ja E666:silta, juonpa teetä ja luen Die Informantenia ennenkuin menen nukkumaan" - rataa. Niin narsistinen en ole, että kuvittelisin kenenkään olevan kiinnostunut tämän täysin elämättömän maanantaini yksityiskohdista, mutta jos kiinnostaa, niin lol, get a life.
Tämä päivitys olkoon poikkeus, joka vahvistaa säännön: Sugarhigh noudattanee vastaisuudessakin quality before quantity- periaatetta. Paitsi jos Jannika haluaa kertoa tilastomatematiikka- päivistään, mitä vastaan minulla ei ole kerrassaan mitään!
Jamie xx:n DJ-setti viime perjantaina oli suoraan sanoen melko iso pettymys, onneksi We're New Hereltä lyötyy kuitenkin hyviä biisejä, kuten tämä:
Pitääkseni tahdin yllä ajattelin ilmoittaa, ettei minulla ole teille mitään sanottavaa. Ihmettelen aina ihmisiä, joilla riittää päivästä (ja vuodesta!) toiseen niin paljon asiaa, että heidän on aivan pakko jakaa kaikki aatoksensa kanssaihmisten kanssa. Kertokaa minulle, miten se on mahdollista?
Minun ajatukseni tänään kiersivät "ei ole tarpeeksi rahaa, mutta teenpä sellaisen opintosuunnitelman ensi lukukaudelle, ettei rahattomuus haittaa koska ei ole yksinkertaisesti aikaa syödä, uimassa käydessäni voin heeelposti matkustaa pummilla koska omaan pettämättömän kyvyn tunnistaa siviilipukuiset lipuntarkastajat ennenkuin he astuvat junaan (myönnettäköön että rohkeus petti ja ostin paluumatkalle lipun, koska 1.40 euroa on kelpo hinta 15 minuutin mielenrauhasta), kaupungilla kuuntelin Hurricanen neljä kertaa repeatilla ja mietin, etten voi ikinä luottaa ihmiseen, joka ei muka pidä Bob Dylanista, miten ruoka voi olla niin halpaa Aldissa? Aldin ruoka maistui kehitysmaiden riistolta ja E666:silta, juonpa teetä ja luen Die Informantenia ennenkuin menen nukkumaan" - rataa. Niin narsistinen en ole, että kuvittelisin kenenkään olevan kiinnostunut tämän täysin elämättömän maanantaini yksityiskohdista, mutta jos kiinnostaa, niin lol, get a life.
Tämä päivitys olkoon poikkeus, joka vahvistaa säännön: Sugarhigh noudattanee vastaisuudessakin quality before quantity- periaatetta. Paitsi jos Jannika haluaa kertoa tilastomatematiikka- päivistään, mitä vastaan minulla ei ole kerrassaan mitään!
Jamie xx:n DJ-setti viime perjantaina oli suoraan sanoen melko iso pettymys, onneksi We're New Hereltä lyötyy kuitenkin hyviä biisejä, kuten tämä:
sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
maanantai 28. maaliskuuta 2011
These days when every other 'post-dubstep'-track sounds exactly the same, this tune stands out - if this isn't music to have sex to, I don't know what is.
PS. Is this the Kids of the post-MGMT generation? I'm too old to say.
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
tiistai 15. maaliskuuta 2011
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
PS. keskustelua popmusiikista
Arto:
oon löytäny nicolas jaarin avulla toisen lcd soundsystem -biisin mistä tykkään
Laura:
oho
Arto:
tämmönen diskobiisi
Laura:
ihan metatason lyriikat
Arto:
niin en tiiä onko mua höynäytetty ironisesti, kun en oo tykänny muusta matskusta ja halunnu vaan tuommosen hitin, niin sit tekee liukuhihnalta yhen semmosen vittuillakseen
Checking in
I know where the whole of Sugarhigh is going to be next September. Here's a clue for you:
Going to be intense, uh huh.
What else has been going down then, one might ask. An answer to that would consist of mentioning one or all of the following: good friends visiting the town, the sun shining, a ridiculously prolonged flu, the good parties (hence) money troubles und so weiter. I'm on my semester break and craving for a little weekend trip to Barcelona/London/Amsterdam/Paris. Music-wise London would be sick (like a friend stated: England is a degenerated land but there is hope) although I wouldn't say no to any other travel plans either.
At the moment there are a lot of things that could stress the hell out of me if I'd take on pondering them, like deadlines and expiration dates, future prospects and existential angst, money drugs stupid ass games.. But frankly I'd rather just chill to these tunes and have me some breakfast, late as in Berlin style.
Have a good one y'all, friends and stalkers.
Drops by anenon
Going to be intense, uh huh.
What else has been going down then, one might ask. An answer to that would consist of mentioning one or all of the following: good friends visiting the town, the sun shining, a ridiculously prolonged flu, the good parties (hence) money troubles und so weiter. I'm on my semester break and craving for a little weekend trip to Barcelona/London/Amsterdam/Paris. Music-wise London would be sick (like a friend stated: England is a degenerated land but there is hope) although I wouldn't say no to any other travel plans either.
At the moment there are a lot of things that could stress the hell out of me if I'd take on pondering them, like deadlines and expiration dates, future prospects and existential angst, money drugs stupid ass games.. But frankly I'd rather just chill to these tunes and have me some breakfast, late as in Berlin style.
Have a good one y'all, friends and stalkers.
Drops by anenon
perjantai 11. helmikuuta 2011
tiistai 8. helmikuuta 2011
Do as I say not as I do
...Menschen als einzige Lebewesen ein Bewusstsein nicht nur über die Vergangenheit, sondern auch über die Zukunft haben.
If so, I should've probably known better than staying out 'till five in the morning on a Monday night. Preparing a closing presentation for tomorrow's seminar after a luxurious three hour sleep reminds me of.. well, of all the other million days like this one.
I hope I never learn.
The spring is just around the corner. This morning I took a longer route to the Uni, being hopelessly late already I figured whatta hell, just that I could sit on the S-bahn and watch the sun caressing Berlin.
If so, I should've probably known better than staying out 'till five in the morning on a Monday night. Preparing a closing presentation for tomorrow's seminar after a luxurious three hour sleep reminds me of.. well, of all the other million days like this one.
I hope I never learn.
The spring is just around the corner. This morning I took a longer route to the Uni, being hopelessly late already I figured whatta hell, just that I could sit on the S-bahn and watch the sun caressing Berlin.
maanantai 31. tammikuuta 2011
lauantai 22. tammikuuta 2011
tiistai 11. tammikuuta 2011
Good ol'...
Sanotaan, että asioita ei osaa arvostaa ennenkuin niitä ei enää ole. Mun mielestä joitain asioita ei osaa arvostaa, jos ne ei koko ajan hypi nenän edessä muistuttamassa hyvistä ominaisuuksistaan. Mun elämä Tampereella kuuluu tähän kategoriaan. Joululomalla 3 viikon rokotus Helsinkiä, ja olin jo ihan pk-päissäni: podin angstia Manseen kotiutumisesta, mietin Aalto-yliopistoon pyrkimistä ja murehdin kurjaa kohtaloani. Aamujunaa edeltävänä yönä heräsin kahdelta opiskeluihin liittyvään ahdistusuneen enkä nukahtanut enää ennen junaan hyppäämistä.
Hämeenpuiston ghettotalossa ei taaskaan valot toiminu rappukäytävässä ja joku molopää oli jättänyt ylhäällä hissin oven auki, joten jouduin raahaamaan matkalaukun ylös pimeätä portaikkoa. Tällä kertaa siellä ei onneksi ollut sammunutta spurgua kehen kompastua.
Mutta jotenkin kotioven avattuani se iski: omassa kämpässä oli oman kodin hyvä tuoksu. Päivän kuluessa fiilis nousi nousemistaan. Mukavat bussikuskit ja puheliaat kassatyöntekijät, jotka on Helsingissä yhtä harvinaisia ilmiöitä kuin toimiva joukkoliikenne lumisateella. Yliopistolla oli mahtavaa nähä taas kivoja tyyppejä ja huomata, että oli kuitenkin ikävöin niitä ja tätä meininkiä. Päätin pitää molemmat kirjallisuuskurssit, jopa etukäteen kiroamani British Literature ykkösen, koska huomasin niiden olevan sittenkin mielenkiintoisia.
Jouduin aiemmin lopettamaan kesken tän entryn kirjoittamisen, koska tajusin olevani myöhässä iltapäivän luennolta. Aivot vieläkin lomamoodeilla, mut eiköhän tää tästä! En muista enää oliko mulla jotain lisättävää, joten...
That's all, folks!
Hämeenpuiston ghettotalossa ei taaskaan valot toiminu rappukäytävässä ja joku molopää oli jättänyt ylhäällä hissin oven auki, joten jouduin raahaamaan matkalaukun ylös pimeätä portaikkoa. Tällä kertaa siellä ei onneksi ollut sammunutta spurgua kehen kompastua.
Mutta jotenkin kotioven avattuani se iski: omassa kämpässä oli oman kodin hyvä tuoksu. Päivän kuluessa fiilis nousi nousemistaan. Mukavat bussikuskit ja puheliaat kassatyöntekijät, jotka on Helsingissä yhtä harvinaisia ilmiöitä kuin toimiva joukkoliikenne lumisateella. Yliopistolla oli mahtavaa nähä taas kivoja tyyppejä ja huomata, että oli kuitenkin ikävöin niitä ja tätä meininkiä. Päätin pitää molemmat kirjallisuuskurssit, jopa etukäteen kiroamani British Literature ykkösen, koska huomasin niiden olevan sittenkin mielenkiintoisia.
Jouduin aiemmin lopettamaan kesken tän entryn kirjoittamisen, koska tajusin olevani myöhässä iltapäivän luennolta. Aivot vieläkin lomamoodeilla, mut eiköhän tää tästä! En muista enää oliko mulla jotain lisättävää, joten...
That's all, folks!
maanantai 10. tammikuuta 2011
Väliaika
Varsinaisesti mitään ei tapahdu.
Arki on harmaata, mutta saa perjantait tuntumaan aina yhtä ansaituilta. Kamera otti uuden vuoden bileissä enemmän vahinkoa kuin omistajansa ja kaipaa täten korjausta, vahinko ei liene suuri mutta vituttaa silti. (Parental advisory: mietin kyllä kuvaisiko joku muukin sana kuin vitutus tätä olotilaa, mutta valitettavasti ei.)
Kämppiksen äidin koira on hoidossa täällä, se säteilee hyvää zeniä ja on pyyteettömän (platonisesti) ihastunut minuun. Minulla on koiriin, muihin lemmikkieläimiin ja pieniin lapsiin samanlainen, toimivaksi koettu suhtautumistapa: etäinen, mutta ystävällisen kohtelias. Mikäli vastuu niistä olisi täysin minun, aiheuttaisi vastuuntunto paniikin sävytteistä syyllisyydentuntoa sekä vihamielistä ahdistusta, jonka täysin oppikirjamaisesti kanavoisin lähimpiin ympärilläolijoihiin. Näitä keloja ne minun mahdolliset lapseni tulevat sitten psykiatrin sohvalla purkamaan, sanokaa minun sanoneen.
Niin mikäkö oli tämän kirjoituksen idea? Ei aavistustakaan. Tai ehkä sittenkin se, että onko tämä hyvä biisi vai ei?
Arki on harmaata, mutta saa perjantait tuntumaan aina yhtä ansaituilta. Kamera otti uuden vuoden bileissä enemmän vahinkoa kuin omistajansa ja kaipaa täten korjausta, vahinko ei liene suuri mutta vituttaa silti. (Parental advisory: mietin kyllä kuvaisiko joku muukin sana kuin vitutus tätä olotilaa, mutta valitettavasti ei.)
Kämppiksen äidin koira on hoidossa täällä, se säteilee hyvää zeniä ja on pyyteettömän (platonisesti) ihastunut minuun. Minulla on koiriin, muihin lemmikkieläimiin ja pieniin lapsiin samanlainen, toimivaksi koettu suhtautumistapa: etäinen, mutta ystävällisen kohtelias. Mikäli vastuu niistä olisi täysin minun, aiheuttaisi vastuuntunto paniikin sävytteistä syyllisyydentuntoa sekä vihamielistä ahdistusta, jonka täysin oppikirjamaisesti kanavoisin lähimpiin ympärilläolijoihiin. Näitä keloja ne minun mahdolliset lapseni tulevat sitten psykiatrin sohvalla purkamaan, sanokaa minun sanoneen.
Niin mikäkö oli tämän kirjoituksen idea? Ei aavistustakaan. Tai ehkä sittenkin se, että onko tämä hyvä biisi vai ei?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)