Berliini on kuuma. Siis aivan kirjaimellisesti, kelit tällä viikolla ovat olleet kevyesti hellelukemissa ja kun Suomessa tähän aikaan vuodesta on tottunut vielä väistelemään viimeisiä, harmaanruskeina sulavia lumikasoja, on vaikea ymmärtää, että täällä ulos voi tosiaan lähteä jo aamulla pelkällä t-paidalla. Itsepintaisesti tosin vedän aina sen takin niskaan ja viimeistään 100 metrin matkan jälkeen metropysäkillä kiroan taas ylipukeutumistani.
Helle pehmentää aivoja ja tekee opiskeluista tukalaa - varsinkin kun ne tenttikirjat ovat siinä ainossa kirjastossa, josta kirjoja ei voi lainata ulos. ("Lainata ulos." Anglismi? Saksismi? who gare's.) Asteikolla 1-10 on vähintään yhdeksän verran hajottavaa katsella kirjaston ikkunasta kun muut onnelliset makaa auringossa. Tänään skippasin kunnianhimoisesti suunnitellut neljän tunnin lukusessiot ja tulin kotiin vain chillatakseni hetken puistossa ja välttyäkseni syömästä yliopiston ruokalassa. (Suomi muuten voittaa Saksan kuusi nolla mitä tulee yliopistoruokiin. Suomessa raahauduin yliopistolle usein vain pelkästään syömään, täällä ruokalistalla on useimmiten ruokahalua herättämätöntä tunnistamatonta mössöä. Olen useammin kuin kerran syönyt jotain jonka sisällöstä en ankaran pureskelunkaan jälkeen ottanut selvää.)
Anyhow, tänään enää yksi seminaari ja sen jälkeen enemmän tai vähemmän ansaittu viikonloppu voi alkaa. Fiilis on hyvä, stimmunki iisi. Peace!
Loppuun lämpölukemiin sopiva leffasuositus:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti